maanantai 15. syyskuuta 2014

A long way from home

Kaukana kotoa, yksin, sairaana.

Onneksi on hyvä sänky...


... ja rauha...



... ja pientä herkkua...


... ja imurointiakin olisi tarjolla.


Viime viikko oli surkea liikunnoiltaan, syömisiltään ja ihan kaikkinensa. Ehdin salille ainoastaan kahtena päivänä. Gfg onnistui ainoastaan kolmena päivänä.

Kaiken lisäksi torstaina iski tauti päälle, siksikin liikunnat jäi vähiin. Johan tässä tulikin oltua 4 kuukautta terveenä. Inhottava kurkkukipu, pieni kutittava yskä, nuha ja yleiskipeä olo koko kropassa. Ja töitä tarttis painaa. Mä niin ihmettelen, että miksi jotkut ihmiset eivät ole koskaan kipeitä? Mitä sellaista he tekevät, että tauti ei tule??? Mä haluaisin kanssa sellaisen karman.

2 kommenttia:

  1. Voi voi, koita nyt parannlla ittees äläkä rehki liikaa ainakaan.

    Mä olen yks joka harvoin kipeänä. Elämässäni sairastanut yhden angiinan ja siihen syönyt yhden antipioottikuurin, siihen se sit jäikin. Flunssan takia en ole koskaan joutunut sängyn pohjalle enkä myöskään joutunut olemaan saikulla. Mulla sitten onkin muita vaivoja joita ei viitsi edes luetella. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonni, ei mee nallekarkit sitten tasan. Mä olen kausittain sellainen pöpöimuri, ettei toista. On kausia, kun mä oon pitkään terveenä ja sitten kun se sairastelu alkaa, niin sitähän riittää. Mä oon ihan varma, että koska matkustan suht paljon junalla, niin junat on niitä tautipesäkkeitä, joista mä nappaan aina jonkun röllin mukaani.

      Tänään oli lääkitys töissä kohdillaan ja en päässyt tekemään kuoleva joutsen -performanssia. :-)

      Poista