keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Superdieetti päivä 17: suhailua ja sovituskoppifilosofiaa

Mä oon aivan poikki. Päivä 17 on ollut kamalaa suhaamista paikasta toiseen. Ensin aamusta junalla työreissuun Tampereelle.

Työreissun jälkeen n. 10 miljoonassa kaupassa Tampereella. Ostin mm. golfhameen. En tod. pelaa golfia, itse asiassa en lue sitä edes urheiluksi (sorry...). Miksi sitten golfhame? Tällaisena suht hidasälyisenä tajusin vasta nyt, että on olemassa vaellushameita, jotka kätkevät sisälleen lyhyen housuosan eli tavallaan niin kuin shortsit. No nettiputiikeissa olevien vaellushameiden värimaailma ei oikein miellyttänyt silmää, niin ajattelin tsekkailla niitä irl-urheilukaupoista. Tampereella Intersportissa koin uuden valaistumisen ja oivalsin, että golfhameissakin on sellainen housuosa. Jotain hyvää siis golfissakin. ;-) Golfhame on hitokseen hieno, ja upeaa oli myös se, että se oli jossain miinus virus, taijotainsellaista, tarjouksessa -40 %.


Mihin mä sitten tartten housuosaa? Hoikan / normivartaloisen / rimppakinttuisen ihmisen voi olla vaikea tätä tajuta, mutta meikäpullerolla reidet hinkkaa yhteen niin, että kovin kipeää alkaa tehdä, kun vaikkapa kuumana kesäpäivänä on hiestä märkänä kävellyt kilometri- ja tuntitolkulla. Reisien sisäpintoihin tulee sellaisia ei-niin-kauniita punaisia - ja aivan järkyttävän kipeitä - hankausjälkiä. Tämä menee jo inhorealismin puolelle kuvauksessaan, mutta mä olen kätevänä emäntänä käyttänyt kesäisin kaiken maailman vauvatalkit reisien sisäpintoihin, mutta eihän ne ole kuin hetken huvi, kun aletaan ihan tosissaan hikoilla. Niksi-Pirkasta vinkkinä, että ihan ite voi myös lyhentää sukkikset sellaisiksi sopiviksi sisähousuiksi, mutta ne on musta aika nolot. Ainakaan ei parane yhtään vilautella helman alle.

Erinäisissä sovituskopeissa tänään äheltäneenä tein muutaman havainnon (sekä hyvässä että pahassa): a) mun vaatekoko on pienentynyt vuoden aikana ainakin kahdella numerolla, b) mä en ole tyytyväinen tähän muumimamma-ulkomuotoon, mutta mä olen 200 % tyytyväisempi kuin reilu vuosi sitten, c) olen kävelevä raskausarpi; niitä on aivan helveetisti ja d) mun selkäläskit ovat ihan hirveät; miten sellainen määrä fläsää on voinutkin kerrostua yhteen ja samaan paikkaan?! Nyt selkälihastreenit tuplaantui.

Poliisilaitoksellakin kävin, mutta eivät ottaneet vastaan. Oikein ajanvaraus tarttisi olla. WTF? Siis ihan vaan passia olisin vailla, mutta senkin saaminen on näköjään tehty vaikeaksi. Toivottavasti kukaan ei pölli autoa tai murtaudu taloon; on se, jos silloinkin tarttee ihan ajanvarauksella pyydellä poliisia paikalle.

Huiskin salille ja tein supertehokkaan ja -nopean rinta-hauistreenin 45 minuutissa ilman alkulämpöjä tai muita esileikkejä. Selänkin olisin tehnyt, mutta ku ei ollut aikaa.

Salilta kotiin toimimaan jälkikasvun työnjohtajana, kun kaikilla piisaa harrastuksia joka lähtöön. Ja vielä itse nuorimman mukaan lastentapahtumaan, jossa kaksi tuntia nikkaroitiin, istutettiin rairuohoa, valattiin savea, tehtiin grafiikkaa, harrastettiin akrobatiaa, "rentouduttiin" = tinttailtiin toisia päähän erimuotoisilla ja -kokoisilla rentoutusvälineillä jne. jne.

No ei ole vapaa-ajanongelmia. Eikä aikaa puputtaa mitään ylimääräistä, hyvä, että ehtii edes ruokalistassa olevat sapuskat syödä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti