Superdieetti päivä 33: tavoitteiden pohtimista

Pääsiäispupu oli piilotellut yön aikana korillisen suklaamunia pitkin kämppää, mutta tervettä selkää se ei valitettavasti ollut toimittanut. Poteminen siis jatkuu. En uskalla sanoa, että selkä olisi millin verran parempi, sillä se takuulla kostautuu viimeistään heti huomenna. Olen siis hiljaa.

Vähän meinaa pää hajota tähän potemiseen ja kipuiluun, kireisiin lihaksiin ja taipumattomuuteen, treenaamattomuuteen, olla möllöttämiseen sekä ylipäänsä siihen, että ei pääse tekemään normaalien ihmisten normaaleita asioita. Jo pelkkä vessassa käynti on sellaista teutarointia, että ei edes huvita käydä. Lääkkeet vievät kipua, mutta tekevät mielen sumeaksi ja kropan väsyneeksi. Sanonpa taas kerran sen, että annan täyden myötätuntoni ja kunnioitukseni kaikille niille ihmisille, joilla on kroonisia kiputiloja ja joille tällainen olotila on arkipäivää. En voi käsittää miten tätä voi kestää päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Jos tästä joskus kuntoudun, niin lupaan arvostaa terveyttäni ja normaaleja arkipäivän asioita enemmän. Ja vannon, että panostan enemmän kropan huoltoon!

Tavoitteitakin olen tässä miettinyt, kun nyt on kerta ollut aikaa. Mulla oli tavoitteena, että paino olisi 63 kiloa 1.6. Sitä tavoitetta en tule saavuttamaan. Yleisimpiä syitä, miksi ihmiset epäonnistuvat tavoitteidensa saavuttamisessa ovat:
-       tavoitteet eivät ole realistisesti saavutettavia,
-       tavoitteet eivät ole riittävän motivoivia sekä
-       tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole tehty riittävän selkeitä ja konkreettisia suunnitelmia: mitä, miten, koska, miten arvioidaan.

Jos nyt pohdin tuota mun tavoitettani, niin se ei ehkä ollut alunperinkään realistinen. Tai vaikka olisi ollutkin, niin ehkä se ei ollut riittävän motivoiva. En ole tällä hetkellä kovinkaan pettynyt, vaikka en todellakaan tule saavuttamaan tavoitettani. Eikö se jo kerro sen, että tavoite ei tainnut sittenkään olla ihan NIIN tärkeä? Ja ei mulla kyllä ollut riittävän selkeää ja konkreettista suunnitelmaakaan tavoitteen saavuttamiseksi.

Nyt olen pistänyt uudet tavoitteet harkintaan. En osaa ihan tarkalleen vielä muotoilla niitä ääneen, mutta mielessä pyörii kaikenlaisia aihioita. Mielessä on kahdenlaisia tavoitteita: lyhyemmän ajan tavoitteita, joita voi saavuttaa lähikuukausina tai viimeistään puolen vuoden sisällä ja sitten niitä pidemmän ajan tavoitteita, joiden saavuttamiseen voi mennä vuosi tai useampikin. Harkitsen ja punnitsen vielä erityisesti niitä pidemmän ajan tavoitteita. En halua, että ne ovat liian epämääräisiä ja epärealistisia (vrt. maailmanrauha). Yksi lyhyemmän ajan tavoite ainakin on, että saisin itseni kuntoon. 

Sovellan tällaista ohjeistusta apuna tavoitteiden luomisessa:

1. Valitse tavoite tai jokin toivottu tila eli kysy itseltäsi, mitä sinä haluat.
2. Määrittele tavoite myönteisesti: mitä haluat saavuttaa (ei mitä haluat välttää)?
3. Muista, että vastuu tavoitteen toteutumisesta on sinulla itselläsi. Et voi olettaa, että muut toteuttavat sen. Mitä sinä itse voit tehdä tavoitteen toteutumiseksi.
4. Täsmennä tavoitteesi: missä, milloin, miten, kenen kanssa ja missä yhteydessä?
5. Tee tavoitteestasi mielikuva toteutuneena. Mitä näet / kuulet / tunnet / haistat / maistat, kun tavoitteesi on toteutunut juuri niin kuin haluat.
6. Tarkista, että tavoitteesi on sopusoinnussa koko elämääsi ajatellen.
7. Tarkista tämän hetkinen tilanne. Kuinka asiantila on nyt? Mitä resursseja tarvitset?
8. Täsmennä tavoite. Ajattele vielä päämäärääsi ja tee tarvittavat korjaukset.
9. Miten huomaat, että tavoitteesi on toteutunut? Milloin arvioit asiaa ja / tai päivitä tavoitettasi?

Rauhallista ja rentouttavaa pääsiäisen aikaa!